Tänään se sitten tapahtuu: minulla on lupa lähteä juoksulenkille. Yritän olla innostumatta asiasta liikoja. Juokseminenhan on vain jalkojen heiluttelua edestakaisin hieman rivakammassa tahdissa.

Niska on siis kunnossa (so far). Luutuminen edennyt hyvin. Eikä lääkäri nähnyt estettä sille, miksen voisi ryhtyä taas lenkkeilemään. Lajit, joissa on ääriliikkeitä ovat kuulemma vältettävien listalla. Ihan heti en siis ole bodybalanceen menossa, vaikkei se mitään oikeaa joogaa olekaan. Se on sellaista mummojoogaa.

Oikean käden liikeongelmia lekuri hieman ihmetteli. Hän arveli, että hermo on venynyt leikkausasennossa (voimakas taakse taivutus). Muistin vasta jälkeen päin, että muistaakseni tätä vikaa oli jo ennen leikkausta, joten en ihan tiedä, oliko hän hakoteillä vai ei. Mutta joka tapauksessa sain passituksen fysioterapeutille. Vinkkejä hyvistä sellaisista otetaan vastaan.

Olisihan ihan näppärää kuitenkin saada oikea käsi pelaamaan niin, että pystyisin föönäämaan hiukset ilman, että käsi pyörii holtittomasti sinne tänne. Sama homma hiuksia pestessä ja harjatessa. Muita arkielämän tilanteita se ei sitten oikeastaan haittaakaan. Päin vastoin: ikkunoidenpesuvastuu on miehellä. No can do...

---

Tämän kesän bikinikauteen en taida ehtiä saada sairaslomakilojani pois lenkkeilemälläkään. Neljästä kilosta on vasta lähtenyt yksi, ehkä reilu yksi, jos vedän vaa'alla vatsaa sisäänpäin.  Mutta eipä näytä bikinikeleistä olevan tietoakaan. Nytkin sataa vettä. Taukoaisi nyt edes juoksulenkin ajaksi.

Täytynee toivoa, että kilot ja kelit paranevat samaan aikaan.

---

Olemme kenties lähdössä joulun tienoilla kolmeksi viikoksi Floridaan. Siihen mennessä nyt ainakin on muutama kilo lähtenyt. Ja juokseminenkin sujuu toivon mukaan siinä vaiheessa jo niin, että uskallan käydä joka päivä pinkomassa piitsillä. Joulusta ei ole enää pitkä matka kevääseen. Ja silloin alittuu toivon mukaan 2:00. Tavoitteet ovat siis vuoden päässä.

---

Vaikka vaikea tässä on mitään tavoitteita asettaa, kun vuorotellen on polvi tai niska kipeänä. Ja jos ei ole mikään kipeänä, niin kelit vaan ovat surkeat.

On tämä, kun ei talvisin pääse hiihtämään eikä kesäisin tarkene uimaan.

Valituksineni ja selityksineni kuulostan enemmän oikealta urheilijalta kuin näytän.

Mutta korvieni välissä asuu atleetti. Tuossa vatsani päällä asuu kotletti.

- S.